Mitä tunteet ovat?

Jokainen päivä on täynnä kaikenlaisia tunteita. Kaikki tunteet ovat hyviä siitä syystä, että ne kertovat tärkeitä asioita itsestämme ja ympäristöstämme ja valmistelevat meitä toimimaan.

Perustunteita ovat viha, pelko, suru, ilo, inho ja hämmästys. Nämä tunteet ovat nähtävissä jo vauvasta saakka, kun lapsi reagoi ympäristön tapahtumiin ja tuo esiin omia tarpeitaan. Lapsen kasvaessa ja etenkin ollessa vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa tunteita herää lisää. Kateus, ylpeys, häpeä ja rakkaus ovat esimerkkejä tunteista, jotka syntyvät vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.

Miten tunteet vaikuttavat meihin?

Viha auttaa muutoksessa.

Viha auttaa puolustautumaan ja toimimaan ja tekemään elämässä yksilön kannalta tärkeitä muutoksia. Esimerkiksi omien arvojen tai mielipiteen puolustaminen tarvitsee vihan tunnetta.

Vihan avulla pystyy ilmaisemaan muille sen, milloin omia oikeuksia loukataan. Viha auttaa itsenäisyydessä, oman tahdon ilmaisemisessa.

Esimerkiksi kaksivuotiaat raivoavat niin paljon, koska he tarvitsevat tätä muutosvoimaa tullakseen itsenäisemmiksi ja saadakseen oman tahtonsa läpi. Pieni lapsi ei kuitenkaan vielä osaa säädellä vihantunnetta, joten he eivät osaa valjastaa vihantunnetta kunnolla hyödykseen.

He kokevat pettymyksen siitä, että eivät saa muita toimimaan oman tahtonsa mukaan hyvin voimakkaana vihana, jota heidän on mahdotonta säädellä ilman aikuista. Heillä ei myöskään ole vielä muita keinoja vaikuttaa toisiin ihmisiin.

Kasvaessaan ja tunnetaitojen karttuessa lapsi oppii käyttämään vihaa signaalina siitä, että hänen on tärkeää puolustautua. Lapsi oppii myös raivoamista tehokkaampia ja myönteisempiä keinoja vuorovaikutukseen ja itsensä puolustamiseen esimerkiksi neuvottelutaitoja sekä olemaan joustava ja  kohtelias.

Lue lisää:

Miksi kiukku on niin vaikea tunne?

Pelko pitää turvassa.

Pelko on jossain määrin vihantunteen vastakohta. Kun viha saa toimimaan, pelko saa vetäytymään. Näin ollen pelko on hyvin tärkeä tunne, koska se pitää lapsen turvassa.

Monet lapset käsittelevät pelon tunnetta jo hyvin pieninä, kun lapselle tulee pimeän tai mörköjen pelkoa. Tämä on tärkeä vaihe, koska lapsi oppii toisaalta hakemaan turvaa muista, mutta myös löytämään itsestään tyynnytteleviä ja rauhoittavia keinoja.

Pelkoa voi olla erilaista. Joskus pelko jähmettää ja joskus se aktivoi toimimaan.

Joissain tilanteissa pelon tunne vie kuitenkin liikaa tilaa lapsen elämässä ja lapsen on tärkeää oppia säätelemään pelon tunnetta niin, että se pitää turvassa mutta ei rajoita lapsen elämää liikaa. Pelosta luopuminen kokonaan ei siis ole turvallisuuden näkökulmasta järkevää, mutta rauhoittumiskeinot ja toimiminen pelon kanssa ovat tärkeitä opettelemisen aiheita.

Lue lisää:

Miten tukea pelkäävää lasta

Työkalu: Miten käsitellä ahdistusta?

Suru valmistelee ja auttaa luopumaan itselle tärkeistä asioista ja päämääristä.

Surun tärkeä tehtävä on myös kutsua muita ihmisiä apuun ja saada lohtua. Suru on siitä monimutkainen tunne, että se usein piiloutuu muiden tunteiden taakse.

Surullinen ihminen on täysin avoin ja hauraimmillaan ja monelle tämän puolen näyttäminen muille on hyvin vaikeaa. Silloin suru saattaa piiloutua vaikka vihaisuuden alle.

Esimerkiksi raivoavan kaksivuotiaan kohdallakin tunneilmaisuun sekoittuu halua vaikuttaa muihin ihmisiin ja myös tarvetta piilottaa surun tunnetta siitä, että oma tahto ei toteudu.

Tämä on lapsen kannalta erityisen hankalaa, koska lapsi ei raivoamalla herätä hoitajissaan sellaista tunnereaktiota, että saisi lohdutusta ja ymmärrystä, joita hän tarvitsee voidakseen säädellä tunnettaan siedettävämmäksi.

Ilo on mielenterveyden perusta.

Ilo ohjaa toimimaan vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa ja toteuttamaan elämää niin, että se tuntuu mielekkäältä.

Vaikka kaikkien tunteiden olemassaolo on tärkeää, ilo on hyvinvointimme kannalta kaikkein tärkein. Iloinen mieli pysyy joustavana ja myönteisenä ja pystyy ratkaisemaan ongelmia.

Lapset ovat luonnostaan mestareita löytämään iloa arjen pienistäkin asioista. Se on tärkeä taito myös stressinsäätelyn kannalta.

Lue lisää:

Opeta lapsestasi onnellinen

***

Näiden tunteiden lisäksi on tietenkin paljon muitakin tunteita, joita jo hyvin pieni lapsi kokee. Lapsi ei automaattisesti tiedä, mitä tunteet ovat, miksi niitä kutsutaan tai miten niiden kanssa toimitaan. Lapsi oppii nämä ajan kanssa ympäristön avulla.

Mitä selkeämmin lapselle opetetaan tunteisiin liittyviä asioita, sitä taitavammin hän osaa niiden kanssa toimia.

Jotta lapsi voi oppia tunteiden säätelemistä, hänen on ensin tiedettävä mitä tunteet ovat. Lapsen täytyy siis oppia tunteiden nimiä, tunnistaa ne kehossaan ja ymmärtää mikä saa tunteet heräämään.

Muista, että tunne on aina sen kokijalle tosi, vaikka se syntyisikin näennäisesti pienestä tai epätodellisesta asiasta. Omiin ja muiden tunteisiin olisi syytä suhtautua ymmärtäväisesti ja empaattisesti.


Lue lisää erilaisista tunteista:

Miksi tunteiden tunnistaminen on tärkeää?

Mustasukkaisen lapsen tukeminen

Mistä lapsen kuolemapuheet kertovat?

Häpeä nakertaa lapsen itsetuntoa