Miksi tunteiden tunnistaminen on tärkeää?

Tiedätkö päivän, jolloin huomaat olevasi erityisen ärtynyt, alakuloinen tai ahdistunut, mutta et ymmärrä miksi? Olosi on tukala ja käyttäydyt tavalla, joka saa muut ihmettelemään.

Lapset kuvailevat tällaista oloa usein vatsasta löytyväksi epämääräiseksi möykyksi. Lapsi tunnistaa, että sisällä on jotakin, mikä tekee olosta hyvin kurjan, mutta ei ymmärrä mistä möykky tulee tai miten olon saisi paremmaksi.

Usein lapset kokevat häpeää möykyn olemassaolosta ja etenkin niistä asioista, mitä möykky saa lapsen tekemään; lyömään siskoa, huutamaan rumasti isälle tai rikkomaan kavereiden tekemän legolinnan.

Möykky on tunteiden muodostama epämääräinen ikävä olo. Mitä huonommin tunnistaa, mistä tunteista möykky koostuu tai miksi tunteet ovat syntyneet sinä päivänä, sitä suurempi ja kivuliaampi möykky on.

tunteiden tunnistaminen

Tunteiden tunnistaminen sulattaa möykyn

Nykyään tunnetaidoista puhutaan selvästi aiempaa enemmän, jonkun mielestä ehkä kyllästymiseenkin asti.

Voi olla turhauttavaa vanhemmalle, kun joka paikassa toitotetaan, että lapsen tunnetaitoja tulee yhdessä harjoitella, lapselle pitäisi sanoittaa tunteita ja omia tunteitakin pitäisi osata säädelle näyttääkseen lapselle hyvää esimerkkiä.

Voi olla, että vanhemman omista tunteista kukaan ei ole ollut erityisen kiinnostunut hänen lapsuudessaan, eikä vanhempi tiedä miten tunnetaitoja harjoitellaan.

Kuitenkin siinä hetkessä, kun lapsi raivoisan ja väsyttävän päivän jälkeen itkee sängyssään vatsassa tuntuvaa möykkyä, jota ei saa millään pienennettyä, tekisi vanhempi mitä tahansa saadakseen lapsensa oloa helpotettua.

Tunteiden tunnistaminen on taito, joka tekee meidät onnelliseksi. Elämä on täynnä pettymyksiä, huolta ja pelottavia asioita, jotka saavat meidät tuntemaan voimakasta kipuun verrattavaa epämukavuutta. Vanhemman tehtävä ei ole suojata lasta tunteilta, vaan antaa lapselle työkaluja selvitä hankalistakin tilanteista.

Mitä paremmin lapsi ymmärtää mitä tunteet ovat, miksi ne heräävät ja mitä ne kertovat, sitä tasapainoisempi, onnellisempi ja kestävämpi lapsi on vastaanottamaan elämän sellaisena kuin se tulee – iloineen, suruineen ja kaikkine ahdistavuuksineen.

Kun on sinut tunne-elämänsä kanssa, ymmärtää itseään ja osaa toimia tavalla, josta on hyötyä sekä itselle että muille. Osaa esimerkiksi ennakoida miltä itsestä meluisissa syntymäpäiväjuhlissa tuntuu ja käyttäytyä sellaisella tavalla, joka helpottaa oloa, muttei loukkaa muiden tunteita.

Tunteet ovat kuin pieniä posteljooneja tuomassa meille tärkeitä kirjelähetyksiä, jotka kertovat itsestämme tärkeitä tietoja. Kirjeen luettuasi tiedät, mitkä asiat ovat sinulle milläkin hetkellä tärkeitä ja miksi.

Tiedät myös mitä tarvitset sillä hetkellä ja osaat sanoa sen myös muille.

“Puhuin sinulle rumasti, koska olin kateellinen kuullessani hyvät uutisesi. Olen pahoillani siitä, miten käyttäydyin, olen kuitenkin tosi onnellinen sinun puolestasi”.

Lapselle on helpompaa ja mukavampaa tutustua tunteisiin esimerkkien, tarinoiden ja mielikuvituksen kautta.

Jos lapsen kanssa yrittää tutustua tunteisiin suoraan puhumalla hänen omista tunteistaan, on hyvin todennäköistä, että lapsi kieltäytyy juttelemisesta tai sanoo “en tiedä” ja keskustelu tyrehtyy.

Tarinoiden ja mielikuvituksen avulla lapsi uppoutuu tunnemaailmaan ja eläytyy muiden tunnekokemuksiin. Silloin lapsessa herää kosketuspinta myös omiin tunteisiin ja lapsi saa tunnekokemuksistaan helpommin kiinni.

Lue lisää:

Miten kirjojen avulla voi oppia tunnetaitoja?

Fanni ja suuri tunnemöykky kirjaa opettaa tunnistamaan ja nimeämään tunteita