Kuka hyötyy tunnetaitojen harjoittelusta?

Kaikki hyötyvät tunnetaitojen harjoittelusta

Jokainen oppii pärjäämään tunteiden kanssa omalla tyylillään, vaikka tunnetaitoja ei erityisesti harjoittelisi. Joskus omaksutut tunteidensäätelytavat voivat olla kuitenkin lapselle haitallisia, esimerkiksi, jos hän oppii purkamaan tunteensa huutamalla muille ilkeästi.

Lapsi oppii tunnetaitoja samalla tavalla kuin muitakin taitoja: vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Vauvasta lähtien lapsi tarkkailee ympärillä olevien ihmisten reaktioita tunteita herättävissä tilanteissa. Kun jotakin vauvalle yllättävää tapahtuu, hän katsoo vanhempiensa kasvoista, miten uuteen asiaan tulisi reagoida.

Pieni lapsi on oman tunteidensäätelynsä kanssa vielä paljon aikuisen varassa: aikuisen rauhoittava läsnäolo rauhoittaa myös pelästyneen / kiukkuisen / surullisen lapsen. Kun lapsi kasvaa, hän oppii pikkuhiljaa säätelemään tunteita itsenäisemmin.

Tunnetaitojen vahvistamisesta ei ole haittaa kenellekään. Jotkut kuitenkin tarvitsevat enemmän harjoitusta tunnetaidot oppiakseen. Toisille tunteidensäätely taas on helpompaa.

Siihen, miten hitaasti tai nopeasti lapsi oppii tunnetaitoja, vaikuttaa muun muassa lapsen temperamentti: Kokeeko lapsi luonnostaan tunteet voimakkaina tai onko hän temperamentiltaan nopea, jolloin tunteetkin heilahtavat nopeasti “nollasta sataan”. Tai onko lapsi temperamentiltaan herkkä, jolloin tunteet syttyvät herkemmin kuin muilla.

Muista, että jokainen lapsi voi oppia riittävän hyvät tunnetaidot! Joillekin niiden harjoitteleminen vain vie enemmän aikaa. Vanhempi ei voi muuttaa lapsen temperamenttia, mutta vanhempi voi auttaa lasta tunnetaitojen oppimisessa monella muulla tavalla.